Salut!
Eilen lataamossa aivosähkö tallensi kaninaivoihin kaiken muun ohella avaruudellista tietoa ulottuvuuksista. X-, Y- ja Z-akselien suuntaisia ulottuvuuksia seuraa aika, joka on varsin jännä ulottuvuus. Siihenhän ei voi vaikuttaa millään tavalla. Oletteko koskaan laskeneet tunnin jokaisen sekunnin? Eräs entinen kani oli sen useinkin tehnyt odotellessaan pääsyä häkistä välitunnille. Aika tuntui kuluvan silti entistä hitaammin.
Aika ei ole missään suhteessa muihin ulottuvuuksiin, eikä esimerkiksi sen kulumiseen voi siis vaikuttaa. Ehkäpä juuri siksi tuntuukin koko ajan siltä, että aika ajaa ohi, eikä sitä saa koskaan enää kiinni. Aika entinen ei koskaan enää palaa, mikä onkin faktapohjainen juttu. Toisaalta ajan hermoilla oleminen lienee puhtaasti kokijansa illuusio, joka ajan myötä haihtuu. Mieskanit haluavat toisinaan ottaa hieman omaa aika, mikä lienee mahdotonta, koska juuri tähän kuviteltu aika kuluu muidenkin käytössä samanaikaisesti.
Paljonko meillä on vielä aikaa? Sekin on mahdotonta tietää, koska ajalla ei ole alkua, eikä loppua. Ja koska se ei sijoitu millekään kolmen muun ulottuvuuden akselille, ei mikään muukaan voi olla aikaan sidottua. Voimme pitää suuntimana vaikkapa ajanlaskun alkua, joka sijoittuu johonkin kohtaan ns. aikajanaa, joka edelleen on mahdoton ajatus, koska aika ei etene mihinkään tiettyyn suuntaan. Lisäksi tietysti BC/AC-piste on joka tapauksessa virheellisesssä paikassa. Itse olen mielissäni siitä, että oma kanin paras teurasaika meni jo ohi, vaikkei aika tietenkään mene eikä kulje mihinkään määriteltävään suuntaan. Niinpä sain oman aikani täällä aivosolujen lataamossa, vaikka parasta aikaa minun pitäisi ollakin kanien iäisyydessä, jossa ajankulua ei tunneta. Syystäkin. No, aikansa kutakin, vaikkei näin olekaan. Heippa!
t: Aina-vaan-isompi Kani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti