torstai 13. lokakuuta 2011

Onnistuiko kansallinen epäonnistumisen päivä?

Hei,

näin epäonnistumisen päivänä voin poikkeuksellisesti olla hyvin ylpeä itsestäni! Olen onnistunut epäonnistumaan hyvin monta kertaa, vaikka yhtä usein tulos on ollut epähuomiossa, tai tarkoituksella myös toinen. En voi siis varsinaisesti kuitenkaan kehuskella epäonnistumisen mestaritaidoillani, mutta jotain kyllä tiedän minäkin. Epäonnistuminen on jakautunut melko tasaisesti elämän useille osa-alueille, kuten sen perivihollinenkin. Toisekseen eräillä alueilla matka on ollut yhtä triumffia, jolloin epäonnistuminen on käytännössä jäänyt mittarajan alapuolelle. Toisilla alueilla taas on syntynyt nappisuorituksia toisensa perään, jolloin tasapainottavia onnistumisia on saanut odotella, josko niitä olisi ylipäätään edes kaivattu.

Tänä päivänä sain kerättyä koriin vain pieniä täyte-epäonnistumisia, mutta niiden arvo jäi vähäiseksi, koska onnistuin pysymään koko päivän pitkän ohjelman ajan hereillä, ennakko-odotuksista huolimatta. Viime aikoina mahdollisuuksia epäonnistumisiin on ollut kosolti ja olenkin niitä kerännyt hyvällä prosentilla, varsinkin jos läheltä-piti –tilanteet kirjataan mukaan. Ja juuri tällä hetkelläkin epäonnistun kirjoittamaan mitään millään tavalla merkityksellistä tai kiinnostavaa. Rasti keräilylomakkeeseen. Epäonnea päivän päättymiseen asti!

Editor

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti