Huomenna voi olla vaikea uskotella itselleen jokapäiväiseen tapaan syntyvänsä uudelleen voittajaksi aina silmät aamuun avatessaan. Termodynamiikan pääsääntöjen kiteytys nimittäin vie terän karskeimmaltakin uhoamiselta. Kolme pääsääntöä kuuluvat kaikessa karuudessaan suurin piirtein näin:
1. "Voittaa ei voi koskaan, korkeintaan voi saavuttaa tasapelin"
2. "Tasapelin voi saavuttaa vain absoluuttisessa nollapisteessä"
3. "Absoluuttista nollapistettä ei voi koskaan saavuttaa".
Siinäpä oivallisesti tiivistettynä elämänfilosofia tilanteeseen kuin tilanteeseen ja joka sierainparille, vaikkakin lähinnä termodynamiikan näkökulmasta esitettynä.
Odotan innolla kvanttifysiikan mukana kulkevia viisauksia ja päätelmiä, koska siinä vaiheessa on muutenkin jo siirrytty ymmärryksen mukavuusalueen tuolle puolen, ja kauas. Niinpä peli pyörii keskialueella pallottelun merkeissä, vaikka satunnaisesti tuntuukin kuin olisi jo aivan ns. huulilla. Toisinaan pyöritään kuin puolukka pakastimessa, mikä onkin funktionaaliselle marjalle oikeampi paikka kuin vaikkapa impyen kupeilla, joista tietämiltä esiaikaisen runonlaulun mukaan eräs marja kulkeutui luontaiseen prosessiin kauaskantoisin seurauksin. Nyt alkaa virtuaaliverbaliikan leuka puutua, joten huomisiin!
t: isopäinen kani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti