perjantai 13. heinäkuuta 2012

Paljon on latua edessä ja takana...

Hiphei!
Edellisessä viestissä Iso-Kanin kynä meni pahasti tulevan kaunokirjallisuuden roskateosten puolelle, valitan sekaannusta. Aihepiiri oli vailla vertailupohjaa, joka saapuu aikanaan (ehkä) valmistuvan katastrofikategoriaan sijoittuvan kirjan myötä. Suunnitelma kirjasta etetnee verkkaisesti, joskin pari kuningasideaa on jo kirjattu ylös jopa käsikirjoituksen muodossa, vaikkakin tämän päivän kuningasluokan idea lisäyksestä jo unohtuikin...;)

Jos kolotason tapahtumiin palataan, niin Iso-Kani päätti ohimennen luopua kaikesta paitsi elämiseen tärkeästä asiasta... paitsi viisikielisestä kanteleestaan, jota ehkä vielä joskus tarvitaan. Ja toisekseen, eipä siitä paljon nyt saisikaan citykanien pörssissä. Eksäisen tyttökanin haalimat lasiset koriste-esineet lähtivät ensinnä koko kansan kakkoskäden kauppaan. Pariin päivään lisäyksiä heitellessäni tosin ne eivät ole houkutelleet paikallis- tai lomakaneja kovinkaan hyvin. Ehkä kanimarketin sijainnista pitäisi kertoa vielä uudelleen uusille asiakkaille...

Sen sijaan kanipopulaation aktiivisimmat vinyylikiekkoystävät menneiltä vuosilta ovat ilmottautuneet rahoittamaan Iso-Kanin kommelluksia jo useammaan pikkukiekon uusina, mahdollisina ostajina. Rämäpää-kanien melumusa tallennettuan pikkukiekkojen uumeniin, jopa neitseellisissä kääreissä sai pari sittemmin sivistynyttä rämäpää-kania tarjoamaan Iso-Kanille monen porkkanan arvoista diiliä muutamasta pikkukiekosta elämän rahoittamiseksi. Ensi viikolla varmasti vaihdetaan porkkanat kiekkoihin kotipellolla, ja toisaalta myös varmasti Iso-Kanin perinteisen Härkätien retken rannikkopäässä vaihdellaan kiekkoja porkkanoihin. On se elämä niin erikoista... kauankohan siitä saa tässä vaihdantataloudessa nauttiakkaan? Kauanko riittääkään vaihdettavaa....(;?

Kani

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti